tiistai 26. helmikuuta 2013

Kun lähes mikään ei mene niinkuin pitäisi mennä

Okei, on kyllä aika moni asia mennyt niinkuin piti, eli sain kesätyöpaikan ja ensimmäisen harjoittelupaikan ihanan oloisesta palvelutalosta, ja palkan kuuleminenkin ylensi mieltä - tässähän aletaan kohta olemaan oikeasti töissä! Kun on tottunut aiemmin tekemään vaan jotain mitä vaan saa minipalkalla...

Mutta tämä toinen harjoittelupaikka. Ei, ei niin millään. Se minkä piti olla varma paikka ja helppo nakki, niin kappas, meneekin remonttiin syksyllä, eikä tietoa milloin avataan. Eli on alle viikko aikaa etsiä paniikissa uusi paikka sisätautien harjoittelua varten. Ei ihan niin helppo nakki. Paniikkisähköpostia opettajille, tunteja nettisivujen selailua, josko jobstepistä tai ylipäätään eri kuntien terveyspalveluiden sivuilta löytyisi _jotain_ mistä ottaa kiinni. Ja ei niin mitään. Ainakaan kovin varteenotettavaa.

Jos ongelmana ei ole lähihoitajan tutkinnon ja työkokemuksen puute, ongelmana on sijainti ja kulkeminen tai se, että paikka ei vain sovellu tuohon harjoitteluun, koska ei ole _riittävästi_lääkehoitoa_ tai jotain vastaavaa. Selvä, miksi arvon opettajat sitten sanotte, että yrittäkää mahdollisuuksien mukaan olla samassa paikassa molemmat harjoittelut, jos se vaan käy, ettekä sitten sano, mitkä on ne kriteerit, että paikka käy? Sillä sisätauteja ei ainakaan ole monessa paikassa, mitä suosittelitte, nähtykään. Ja silti ei ole hyvä.

Olen ärsyyntynyt, paniikissa ja opettajista ei varmasti ole kivaa saada panikoivalta opiskelijalta sähköpostia, joka vain epätoivoisesti yrittää saada vastauksia. Mutta. Mielestäni opettajien tehtävä olisi ihan oikeasti neuvoa. Vastata kysymyksiin. Jopa vaikka rauhoitella ja vakuuttaa, että paikka löytyy. En voi olla ensimmäinen opiskelija maailmassa, jolla ei ole harjoittelupaikkaa mietittynä, vaikka hakuaika lähestyy lähestymistään. Voisitteko siis ymmärtää, että ehkä sen takia haluan vastauksia tässä ja nyt, jos perjantaina pitää jo olla oikeasti paikka tiedossa ensi marraskuulle? Ehkä teitäkin stressaisi. Tai sitten olette jo unohtaneet,miltä tuntuu olla juuri aloittanut opiskelija, joka ei ikinä ole työharjoittelussa ollut. Perkele.

Jos nyt jään ilman sitä harjoittelupaikkaa, ja minulle sanotaan etten ole yrittänyt, vaikka olen soitellut, laittanut sähköpostia, etsinyt netistä ja ihan mitä tahansa, niin tämä koulu jää tähän. Ihan oikeasti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti